Paikkakunnalla 47 avointa työpaikkaa
Paino: -1 kg
Tuli koettua taas Tallinna. Kuumaa, mutta ihanaa. Reissumuksut Poikanen ja St eivät valittaneet kävelemisestä kertaakaan. Käytiin hotellin kylpylässä, eläintarhassa, Vanalinna Päevadel ja tietysti ostoksilla. Poikasesta sukeutui tyyliniekka ja ostokset olivatkin lähinnä vaatetta sekä parit kengät. Ei leluja eikä karkkia kuin vähän.
Maistettiin afrikkalaista, virolaista ja intialaista ruokaa. Käveltiin paljon. Ihmeteltiin rakennuksia ja hikoiltiin. Ikävä Miehen luo iski silloin, kun näki kuhertelevia pareja, muuten erossa olo meni hyvin. Taisi olla ensimmäinen näin pitkä ero. Mies oli kaverinsa polttareissa lauantain, sunnuntaina jo ajoissa kotona, joten tuli hakemaan meidät juna-asemalta. Siirtymiset paikasta toiseen meni molempiin suuntiin niin joutuisasti, että en muista vastaavaa koskaan tapahtuneen. Pisin odotus taisi olla 15 minuuttia ratikkapysäkillä.
Ekaa kertaa koskaan multa kysyttiin, että olenko virolainen vai suomalainen. Ja että kai varmaan edes asun Tallinnassa, kun puhun kieltä niin hyvin. Tuli hyvä mieli. Ehkä sitä rohkenee puhua sitten Saarellakin.
Nyt pitäisi tehdä vähän kirjoitustöitä ja enemmän pihatöitä. Siivoushommat jätän viileämmille keleille ihan suosiolla. Eipä tuolla sisällä kukaan sitä kaaosta ole edes katsomassa.
Ai niin, pari oikein hyvää uutistakin mahtuu edelliselle viikolle: Mies sai työpaikan ja minä apurahan työparikoulutukseen. Hyvä me!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti